tiistai 20. joulukuuta 2016

Munuainen muutti uuteen kotiin

H-hetkemme koitti keskiviikkona joulukuun 7. päivä, kun lähdimme kotoa kohti Meilahtea. Kolmiosairaalan saston 5A henkilökunta toivotti meidät tervetulleiksi vaikkakin osastolla oli hieman kiireinen tunnelma johtuen samalla viikolla toteutuneista useista elinsiirtoleikkauksista. Osasto oli täynnä ja jouduimme jonkin aikaa odottelemaan sijoituspaikkojamme. Odotellessamme tapasimme leikkaavat kirurgit, fysioterapeutin sekä hoitajia. Lopulta pääsimme petipaikoillemme, jotka sijaitsivat eri huoneissa. Tämän tiesimmekin jo etukäteen, että omaisluovutustilanteissa luovuttaja ja saaja eivät pääse samaan huoneeseen. Tämä perusteltiin muun muassa sillä, että jos tulisi esimerkiksi komplikaatioita, toinen voisi stressata tilanteesta turhaan, kun pitäisi keskittyä omaan toipumiseen, joka on ymmärrettävää.

Ilta osastolla kului erilaisten tutkimusten merkeissä ja seuraavan päivän tapahtumat käytiin läpi. Arvioitu aloitusaika leikkaukselleni oli klo 8 aamulla. Alkuvalmisteluihin tulisi kulumaan normaalia enemmän aikaa, koska leikkaus tultiin tekemään tähystämällä. Sain kunnian olla Suomen kolmas, jolle tällainen operaatio tehtiin. Käytännössä ero perinteiseen menetelmään on se, että yhden pidemmän (n. 15 cm) kylkiviillon sijaan minulle tehtiin kolme tähystysreikää (n. 2 cm) ja 8 sentin pituinen viilto alavatsalle, jonka kautta kirurgi käsiavusteisesti ottaa munuaisen ulos. Tämän menetelmän pitäisi nopeuttaa luovuttajan toipumista.


Oma leikkaukseni kesti melkein viisi tuntia ja Jukan puolen siitä. Jukka tuotiin leikkaussaliin siinä vaiheessa, kun munuainen oli saatu irrotettua ja kello oli tuolloin melkein 12. Ennen munuaisen siirtämistä munuainen oli kuulemma puhdistettu ja sille oli tehty pieni verisuonten yhdistelytoimenpide. Minulla oli molemmissa munuaisissani poikkeuksellisesti kaksi valtimoa ja yksi laskimo, kun normaalisti valtimoita on vain yksi. Nämä kaksi valtimoa yhdistettiin toisiinsa ennen siirtoa uuteen kotipesään.

Tähystysmenetelmässä munuainen pyritään ottamaan vasemmalta, koska siellä suonet ovat aavistuksen pidemmät kuin oikealla. Näin toimittiin myös minun kohdallani eli munuainen otettiin vasemmalta. Normaalissa avoleikkauksessa munuainen pyritään kuulemma ottamaan oikealta, jos munuaisten toiminnassa ei ole eroja. Jukalle munuainen siirrettiin alavatsalle oikealle.

Meidät siirrettiin heräämöstä osastolle vielä saman illan aikana. Jukalla munuainen lähti heti toimimaan, joka onkin todennäköisempää, kun munuainen siirretään elävältä luovuttajalta. Ennuste siis näytti erittäin hyvältä.

Kerron lisää leikkauksen jälkeisistä tunnelmista ja toipumisesta seuraavissa kirjoituksissani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti