Lopulta tuo odotettu ajankohta koitti ja lähdimme matkaan. Lontoo ei ollut meille uusi tuttavuus, vaan olimme käyneet siellä ennenkin. Nyt tilanne oli vain niin erilainen, kun ei tarvinnut miettiä entiseen malliin terveydellisiä asioita kuten munuaisten vajaatoimintaa tai dialyysiä. Tämä oli ensimmäinen yhteinen reissumme "munuaismankelin" eli munuaisensiirtoleikkauksemme jälkeen.
Jukan veriarvotkin ovat pysyneet hyvällä mallilla ja matkasuunnitelmamme saivat vihreää valoa. Jukan kontrolliverikokeet ovat harventuneet kolmen viikon välein otettaviksi, joten matkasuunnitelmatkin onnistuvat nyt helpommin.
Kaikki sujui loistavasti ja brittiläinen ilmastokin oli tällä kertaa erittäin suosiollinen. Aurinko paistoi suurimman osan viikosta ja lämpötilatkin nousivat päiväsaikaan reilusti yli kymmenen asteen yläpuolelle. Toki matkustaminen julkisilla kulkuvälineillä ja ylipäänsä miljoonakaupungissa oleskelu lisäävät riskiä altistua kaikenlaisille sairauksille, joten poikkeuksetta mekin sitten saimme flunssat tuliaisina mukaamme kotimatkalle. Mutta lenssupahasen olisi hyvin voinut saada kotonakin.
Piipahdimme viikon aikana mm. Science Museumissa, jossa oli erikoisuutena tällä kertaa robottinäyttely. Koko museo oli mieletön kokemus jo sellaisenaan ja käynti huipentui "A Beautiful Planet"-elokuvaan, jossa oli mielettömät 3D-efektit IMAX-tekniikalla. Jos avaruus ja tiede aiheina kiinnostaa, niin suosittelen tätä museota ja heidän tarjoamiaan elokuvia. 
Olemme myös innokkaita kulttuurinharrastajia, joten kahdelle illalle olimme varanneet liput teatteriin ja musikaaliin. Hulvattoman hauska, runsaasti kommelluksia sisältävä näytelmä "The Play That Goes Wrong" piti tiukassa otteessaan koko esityksen ajan. Ja musikaalien helmi, melko räävitöntäkin huumoria sisältävä "The Book Of Mormon" ilahdutti aina vain uudelleen - minua toisen ja Jukkaa kolmannen kerran. Ehkä on pientä musikaalifanitusta ilmassa ;) Lontoo on pullollaan erilaisia teatteri- ja musikaalinäytöksiä ja niihin kannattaa ehdottomasti tutustua. Ihan parhaat Fish & Chipsit söimme Baileys Fish & Chips -nimisessä paikassa, joka sijaitsi asuntomme lähellä Fulhamissa. Ei tätä paikkaa turhaan kehuttu mm. Tripadvisorissa. 
Reissun kohokohtana oli illallisvaraus ravintolassa nimeltä "Dinner by Heston Blumenthal". Munuaistemme lisäksi meitä yhdistää muun muassa rakkaus ruokaan. Heston on tullut tutuksi erilaisten ruokaohjelmien kautta ja halusimme ehdottomasti päästä kokeilemaan tätä ravintolaa, jolla on kaksi Michelin-tähteä. Ravintola sijaitsee Mandarin-hotellissa ja puitteet ovat huikeat. Palvelu ja ruoka olivat taivaallisia, ja henkilökunta oli pistänyt muistiin kaikki erityistoiveet, jotka olin heille etukäteen ilmoittanut. Tällä kertaa ei tarvinnut listata mitään muuta ruoka-aineallergiaa kuin greippihedelmät, joita Jukka ei saa syödä hylkimisenestolääkityksen vuoksi. Muutoin saimme siis syödä mitä vain. Ja yllätykseksi olin tilannut ruokailun päätteeksi suklaakakun, jonka lautaselle oli kirjoitettu "I love you to the moon and back".
Lontoo oli mahtava kuten aina ja tulemme sinne palaamaan vielä useasti. Tämä reissu oli jälleen muistutus siitä, että terveyttä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Toki matkustelu onnistui aiemminkin dialyysijärjestelyistä huolimatta oikein hyvin, mutta aina niistäkin oma pieni lisävaivansa muodostuu ja vaikuttavat suunnitelmiin sekä ajankäyttöön.
Olemme siis erittäin kiitollisia munuaismankelistamme ja sen mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista, joita ennen pidimme itsestäänselvyksinä.
Aurinkoisia keväthetkiä sinulle :)
- Miisu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti